Tarkastelemme nyt samaa ajankohtaa, jolloin jäätikön vetäytyminen pysähtyi, ja jään reuna jäi vuosisadoiksi niille paikoille, joihin sulavesien kuljettamasta hiekasta muodostuivat salpausselät. Tämä stagnaatio aiheutui ilmaston kylmenemisestä Pohjois-Euroopassa, jonka aiheutti Golf-virran pysähtyminen. Ilmaston lämpenemisen pysäytti sadoiksi vuosiksi Pohjois-Amerikan jääjärvien makean veden purkautuminen pohjoiselle Atlannille. Jäätikköjen vetäytyessä näille vesimassoille avautui suora purkautumiskanava nykyisen St.Lawrence-joen kohdalta merelle. Kun keyempi makea vesimassa kattoi Grönlannin ja Islannin merialuetta, kylmää suolaista vettä takaisin etelään johtavaan valtameren pohjavirtaukseen syöttävä "pumppu" pysähtyi. Pintavettä suolaisempana, kylmempänä ja siksi painavampana jäämeren vesi oli painunut Golfi-virran alitse kohti Etelä-Atlanttia, kuten se painuu tänäkin päivänä. Suolattomampi pintavesi käyttäytyi toisin, ja tuloksen näemme allaolevista kartoista. Etelä-Atlantille suuntautuvan pohjavirran heikentyessä Jäämerelle ei kehittynyt enää "vesivajetta", joka olisi vetänyt Golfin lämpimän veden Skandinaviankin pohjoispuolelle, kuten tänään (toistaiseksi) tapahtuu. Näemme siis, miltä Eurooppa näyttäisi ilman Golf-virtaa: Tundraa Anatoliaan asti, ja kylmyys-aroa Espanjassa??
	Euroopan asutus eli siihen aikaan mammutinmetsästys-kulttuurien loppua, ja peuranmetsästyksen nousua uudeksi maanosan asujaimistoa muovaavaksi elinkeinoksi. Kartta kuvaa tilannetta ennen mammutinmetsästys-kulttuurin katoamista Itä-Euroopasta. Uusi elinkeino, liikkuvampi peuranmetsästys, oli tässä vaiheessa levinnyt vasta Walesin ja Puolan väliselle alueelle, ja on pian levittäytyvä itään kohti Uralia (Itäinen Kunda). Mannerjään itäpuolisen, tuolloin harvaa boreaalista metsää kasvaneen alueen, asutuksesta ei ole havaintoja. Se täytynee olettaa ihmisistä tyhjäksi.
	Mammuttien kadotessa ja peuran muodostuessa (Hampurin kulttuurista alkaen) pääriistaksi, Eurooppa näytti vasemman kuvan kaltaiselta n. 12 200 cal.eKr..  Oikeanpuolesen kuvan tilanteessa, n. 11 000 cal.eKr, ilmaston on jälleen kylmennyt, ja peuralaumoille otollinen tundra on jo vallannut Biskajalta eteläiselle Uralille ulottuneen alueen.
Karttojen värit:  Valkoinen: Jää   Oranssi: Tundra   Punertava: "Steppe Tundra", kylmyysaro   Sinertävä: "Boreal Woodland", harvaa metsää   Vaalea vihreä: "Open Woodland", metsää   Vihreä: "Forest", metsää   Harmaa: "Polar Desert",  jää-aavikko   Punertava: "Steppe Tundra",  kylmyysaro   Ruskea: "Semi Desert",  puoliaavikko   Violetti: "Wooded Steppe",   metsä-aro   Keltainen: "Dry Steppe", kuiva aro	Ilmaston kylmeneminen aiheutti asutuksen vetäytymisen Norjan rannikolta, ja Komsan eristäytymisen Ruijaan meri-elinkeinojen varaan. Fennoskandian itäpuolinen harmaalla merkityn kylmyys-autiomaan on täytynyt olla täysin asumaton.  Kun Hampuri-Cresswell -lähtöinen peuranmetsästyskulttuuri (elinkeino) levittäytyi ekspansiivisesti Britteinsaarilta itäiseen Kundaan, tuoden länsieurooppalaista elementtiä, se nielaisi myös taantuneen mammutinmetsästys-kulttuurin väestön seuraajat.
Koska em. asutuspiirin koillispuolinen alue näyttää olleen silloisissa oloissa asutukseen kelpaamaton, Suomen pioneeriasutuksen juurien etsimisessä voitaneen keskittyä Euroopan paleoliittiset kulttuurit yhteensulattaneeseen peuranmetsästys-kompleksiin, ja sen seurannaiseen, Maglemose-Kunda -jatkumoon. Ketään muita ei siellä ei siihen aikaan ollut.
	Näin ajatellen suomalaisten geeni- ja kieli-perimä on siis po. yleis(pohjois)-eurooppalaisesta yhteydestä, minkä nykyinen geenitutkimus vahvistaakin. Kielihistorian suhteen jää kaksi vaihtoehtoa: 1. Suomalaisten puhuma kieli on Euroopan paleolitiittisen alkukielen suora seurannainen. 2. Olemme joskus vaihtaneet kieltämme.  Tässä asiassa ei vallitse yksimielisyyttä, mutta enemmistö tutkijoista katsoo, että nykyisten suomalaisten esivanhemmat ovat viimeistään kampakeraamisella ajalla mm. nykyisen Suomen alueella puhuneet suomalais-ugrilaista kieltä. On toinen asia, onko mahdolliseen kielenvaihtoon ollut syytä tai tilaisuutta.
Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei sulje pois suomen kielen arkaaista eurooppalaisuutta, eli olemme olleet täällä "aina". Jäätiköitymisen aikana "Suomi" on toki sijainnut hieman etelämpänä, Mustanmeren pohjoispuolella, jolta seuduilta poistuimme viimeisen mammutin tultua syödyksi. Jos katsomme, että "Suomi" on aina sijainnut siellä, missä esivanhempamme ovat asustelleet, ja tietty kielellinen, kulttuurinen ja geneettinen kokonaisuus on siirtynyt heidän mukanaan, jääkauden "Suomi" oli Biskajalta Ukrainaan ulottuvan vyöhykkeen ihmis-asutusten ketju. Myöhemmin olimme Irlannin ja Pohjois-Venäjän välisen alueen peuranmetsästäjiä, ja sitten Fennoskandinan ja Uralin kivikautinen alku-asutus, joka omaksui keramiikan kaakosta, uusia kieliä etelästä, fragmentoitui nykyisen Euroopan kielellisesti kirjavaksi kansallisuuksien valikoimaksi, mutta säilytti muuttumattomimpana alkuperäiset piirteensä nykyisissä suomalais-ugrilaisissa kansoissa. Geeniyhteytemme muihin nykyisiin eurooppalaisiin todistaa heidän polveutuvan suurimmalta osin samasta väestöstä, mutta meillä on vielä alkuperäinen puhuttu kieli, muilla ei.

EDELLISELLE SIVULLE

TAKAISIN ETUSIVULLE

SEURAAVALLE SIVULLE