 |
|
 |
|
|
|
| Eräs kristikuntaa hämmentäneistä arvoituksista on kysymys Torinossa Italiassa säilytettävästä kankaasta, johon on kiinnittynyt negatiivikuva arvokkaan näköisestä miespuolisesta vainajasta, jota on ilmeisesti ennen kuolemaansa kidutettu. Kangas yhdistetään Bysanttia koskevissa tiedoissa mainittuun pyhäinjäännökseen, "Mandylioniin". Mandylionin jäljet katoavat ristiretkeläisten tilapäisesti, ns "Latinalaisena keisarikuntana" hallitsemaan Konstantinopoliin, jossa olivat myös läsnä Temppeliritarit. Torinon liina sukeltautuu esiin v.1357, kun yhdessä Temppeliritariston 23. ja viimeisen suurmestarin Jacques-Bernard de Molayn kanssa 18.3. 1314 roviolla poltetun ritarin Geofri de Charneyn suku toimittaa liinan Torinoon. Siitä hetkestä alkaen käärinliina on katolisten kristittyjen innokkaan palvonnan kohteena, ja kirkollisten auktoriteettien vahvasti vastustamana. Onko liina aito, ja kenen piirteet ovat siihen ikuistuneet? |
|
Perjantaina 13. lokakuuta v.1307 Ranskan vararikkoinen ja valapattoinen kuningas Filip IV "Kaunis" pidätytti laajalla hyvinvalmistellulla salaisella poliisioperaatiolla Temppeliritarikunnan Ranskan maaperällä olleet jäsenet. Piätetyt, joukossa suurmestari Jacques de Molay, alistettiin heti kidutuksille, mistä kuningas oli antanut nimenomaisen määräyksen. De Molayn kohtelusta on säilynyt yksityiskohtaisia tietoja.
Melkein heti pidätyksen jälkeen Ranskan yli-inkvisiittori Guillaume Imbert otti hänet käsittelyynsä, ja suoritti teon, jota katolisen kirkon edustajalta ei kyseisenä julmuuden ja raakuuden aikanakaan odottaisi: J.Kristuksen teloitus Golgatalla toistettiin vaihe vaiheelta: Ensin De Molay ruoskittiin, ja sitten orjantappurakruunu asetettiin hänen päähänsä. Sitten hänet naulattiin karkeasti tehtyyn ristiin ranteistaan (!) ja nilkoistaan, ja hänen annettiin riippua tuskissaan useita tunteja. Kun hänet otettiin alas, hänen kylkeensä iskettiin veitsellä haava, joka ei ollut kuolettava mutta riitti toistamaan 1300 vuotta aiemman tapahtuman piirteet. Kirjailijat Christopher Knight ja Robert Lomas kuvaavat irvokkaan näytelmän jatkoa seuraavasti: "Hän (Guillaume Imbert) antoi asettaa de Molayn käärinliinoihin käyttäen häntä tälläkin tavalla Messiaan pilkkaamiseen. Kun kiduttajat olivat kääntäneet de Molayn kasvot ylöspäin ja kääntäneet liinan hänen ylitseen, Imbert ei voinut olla toistamatta kärsimysnäytelmän jatkoa: 'Ja kun Josef Arimatialainen oli ottanut ruumiin alas, hän kääri tämän puhtaaseen vaatteeseen."Knightin ja Lessonin teoria jättää monia asioita selittämättä, eikä anna aihetta pitää käärinliinan arvoitusta ratkaistuna. Kirjailijat ovat kuitenkin osuneet suurempaan maaliin, kuin itse käsittävät. Muistamme J.Kristuksen sanoneen eläessään: "Nyt olen tullut lampaana, mutta seuraavalla kerralla tulen jalopeurana." Näitä sanoja ei ole tapana selitellä rippikoululaisille, eikä niihin viitata sunnuntaisaarnoissa. Inkvisition kommissaarin, Guillaume Imbertin, toiminta paitsi että paljastaa meille viitteen kirkollisen ylimystön satanismista jo niin varhain, ja prelaattien syvimmän vihan kohteen tuntomerkit, myös alleviivaa rinnastuksen J.Nasaretilaisesta suurmestari de Molayhin.
Jerusalemin temppeli on koko temppeliritariston olemassaolon keskipiste, jopa sen jälkeen kun muslimit olivat karkoittaneet ristiretkeläiset Palestiinasta. Ristiritareiden vallatessa kaupungin, se kohtasi verilöylyn, joka hakee vertaistaan roomalaisten iskusta Jerusalemiin v. 70 AD. Sekä de Molayn että Nasaretilaisen kuoleman aiheutti astuminen maallisten ja hengellisten vallanpitäjien varpaille. Molemmilla oli visio, jonka toteuttaminen olisi muuttanut maailmaa, ja molempien kohtaloksi tuli marttyyrius. Komissaari Imbert ei ehkä aavistanut, mitä hän tulee teollaan kertoneeksi, tai sitten hän halusi ilkkua häikäilemättömästi kristikunnalle ja maailmalle, kuten kaltaisensa salavehkeiljät usein motivoituvat tekemään. Voi olla, että Imbertin anti-kristillisen pilailun tuote päätyi de Molayn rinnalla teloitetun ritarin omaisille, ja sitten tunnetulla tavalla julkisuuteen, mutta silloin jää hämärään Mandylionin myöhemmät vaiheet, ja selityksettä se, miksi bysanttilaisen taiteen kristushahmon majesteettiset kasvonpiirteet ovat Torinon käärinliinan kuvan kaltaiset, ja de Molayn piirteiden kaltaiset, jos niin halutaan sanoa.
Torinon liinan siitepöly-jäämät osoittavan sen liikkuneen Levantissa ja Anatoliassa, jossa Imbertin luoma reliikki ei ole voinut käydä. Päädymme siis tulokseen, että nykyisin Torinossa säiltettävä vaate on sama kuin Bysantin historiikkien Mandylion, mutta J.Nasaretilaisen ja de Maloyn välinen yhteys jää silti olemaan: Henkisellä tasolla.
|
 | EDELLISELLE SIVULLE | TAKAISIN ETUSIVULLE | SEURAAVALLE SIVULLE |  |
Molempien henkilöiden elämäntyö sattuu melskeiseen aikaan, ja kummallakin on vahva yhteys Jerusalemin temppeliin: J.Kristus kaatoi siellä rahanvaihtajien pöydät / Temppeliherrat toivat koronkiskureiden pöytien viereen omansa -ja voittivat vapaassa kilpailussa!
